Support the project!ESTENG
 
Tarton rauhan symboli Eesti Üliõpilaste Seltsin talo 100 vuotta

Rakkaat heimoveljet!

Suomalais-virolaisen ystävyyden historiaan kuuluu Suomen sillan lisäksi myös paljon konkreettista, niin tekoja kuin monumenttejakin. Yksi tärkeimmistä tällaisista on Eesti Üliõpilaste Seltsin 100-vuotias talo, jossa allekirjoitettiin Suomen ja Venäjän välinen Tarton rauhansopimus 1920. Paikan valinnassa ei ole mitään ihmeteltävää, koska ennen kaikkea sivistyneistö oli Suomen ja Viron välisiä suhteita ylläpitävä voima. Juuri itsenäistynyt Viro tahtoi tarjota parastaan, jotta neuvottelemaan tulleet heimoveljet viihtyisivät ja saisivat tukea kodikkaasta ympäristöstä. Ympäristön tukea suomalaisille vielä vahvisti tuore aseveljeys Viron vapaussodan aikana.
Näin muodostunut kotikenttäetu auttoi suomalaisia ehkä liikaakin, ainakin jos palautetaan mieliin presidentti J.K. Paasikiven arvio suomalaisille liian edullisesta rauhansopimuksesta. Tämä ei kuitenkaan vähennä itse monumentin arvoa. Ja kyseessä on elävä monumentti, sillä EÜS:n talo on Viron uudelleen itsenäistyttyä muodostunut taas virolais-suomalaisten suhteiden keskukseksi ja kodiksi monille suomalaisopiskelijoille.

Mart Laar

Vuonna 1870 Tartossa perustettu Eesti Üliõpilaste Selts (EÜS) on yksi merkittävimpiä virolaisia järjestöjä ja sen jäseninä on ollut huomattava osa Viron kansallisista merkkimiehistä. EÜS:n osaa Viron valtion historiassa symbolisoi se, että sen sini-musta-valkeasta lipusta tuli virolaisten silmissä myös maan kansallisen heräämisen symboli. Tästä syystä lipun värit otettiin jo Viron vapaussodan aikana tasavallan lipun väreiksi. EÜS:n rakensi oman talon Tarttoon vuonna 1902. Arkkitehtoniselta tyyliltään Georg Hellatin suunnittelema rakennus oli ensimmäinen Viron kansallisromanttisen suunnan edustaja. Talon historian merkittävimmäksi tapahtumaksi muodostui Suomen ja Neuvosto-Venäjän edustajien välillä pidetty rauhanneuvottelu ja Tarton rauhansopimuksen solmiminen 14. lokakuuta 1920. Tänä päivänä tapahtumasta muistuttaa talon eteen vuonna 1990 pystytetty Tarton rauhan muistomerkki.

"Heimoharrastus on EÜS:ssä yhtä vanhaa kuin Seura itse..."

EÜS:n perustajajäsenistöön kuuluivat ne Viron kansallisen heräämisen merkkihenkilöt, jotka ensimmäisenä olivat rakentamassa "Suomen siltaa"; tutustuttamassa virolaisten sukulaiskansaan ja sen kulttuuriin. Erityisesti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan solmitut siteet olivat hedelmällisimpiä, koska niiden ansioista Viron ja Suomen kulttuuripiirien välillä alkoi säännöllisempi tutustuminen toisen maan ihmisiin ja kansalliseen kirjallisuuteen.

Kahden maailmansodan välissä

Viron ja Suomen itsenäistyminen poistivat viimeisetkin esteet kahden sukulaiskansan välisten suhteiden laajentamisen tieltä. Virikkeen uusien suhteiden luomiselle antoi myös suomalaisten vapaaehtoisten osallistuminen Viron vapaussotaan. EÜS halusi olla osaltaan mukana rakentamassa suhteita Suomen ylioppilasnuorisoon ja 28. lokakuuta 1928 solmittiin ensimmäinen ylioppilasjärjestöjen välinen ystävyyssopimus Helsingin yliopiston Pohjois-Pohjalaisen (PPO) ja Etelä-Pohjalaisen Osakunnan (EPO) kanssa. Muut Helsingin osakunnat ja Tarton korporaatiot seurasivat pian esimerkkiä. Ystävyyssopimusten solmiminen aloitti hedelmällisen kanssakäymisen ja molemminpuolisen stipendiaattienvaihdon yli Suomenlahden.

Raskaat vuodet

Neuvostoliiton miehitettyä maan vuonna 1940 EÜS:n toiminta kiellettiin. Saksalaismiehityksen vuosina 1943-44 pakeni EÜS:n jäseniä Suomeen ja astui vapaaehtoisena armeijaan taistellakseen "Suomen vapauden ja Viron kunnian puolesta". Virossa EÜS:n jäsenet päättivät toimittaa sini-musta valkean lipun symboliksi Suomessa taisteleville virolaisille. Lippu toimitettiin salaa Tartosta Suomeen ja luovutettiin juhlallisesti rintamalla taistelevalle, virolaisista muodostetulle jalkaväkirykmentti JR200:lle. Sodan loppuvaiheessa 1944-45 Neuvostoliiton vastahyökkäyksen alta pakeni runsaasti EÜS:n jäseniä ulkomaille ja he perustivat sodan jälkeen EÜS:n osastoja eri puolille maailmaa.

Viron vapautumisen jälkeen

EÜS perustettiin uudelleen Tartossa syksyllä 1988 ja järjestö sai talonsa huonokuntoisena takaisin vuonna 1991. Neuvostoliiton miehitysvuosina talo oli ollut mm. Tarton yliopiston sotilaallisen koulutuksen laitoksena ja urheilutiloina. Uudelleen perustamisen jälkeen jatkuivat myös Tarton EÜS:n, EPO:n ja PPO:n ystävyyssuhteet, joita oli miehitysaikana ylläpidetty suomalaisten ja EÜS:n ulkomaisten osastojen välillä. Vuonna 1991 EÜS solmi virallisen ystävyyssuhteen myös kolmanteen pohjalaisosakuntaan, Vasa nationiin, ja samana vuonna stipendiaattivaihto pohjalaisten kanssa alkoi uudelleen.

Suomen ja Viron suhteiden tallentaminen EÜS:n talossa

EÜS on ottanut tehtäväkseen sekä Suomen että Viron historialle merkittävän talon täydellisen entisöinnin sen täyttäessä 100 vuotta. Ensimmäinen huone heti taloon tultaessa nimetään Suomi-huoneeksi, jossa historiallisilla esityksillä ja muistotauluilla kerrotaan Suomen ja Viron valtioiden sekä EÜS:n Suomensuhteiden historiasta. Huoneessa on esillä sekä nimilista Viron vapaussodassa taistelleista suomalaisista, sodassa kaatuneiden EÜS:läisten muistotaulu, Suomen vapauden edestä jatkosodassa taistelleiden EÜS:läisten nimilista, että myös historiallinen valokuvanäyttely heimosuhteista sekä Suomen ja Venäjän välisistä rauhanneuvotteluista. Suomi-huoneesta tulee EÜS:n julkinen edustushuone, joka on avoin kaikille vieraille, turisteille ja kaikille talon historiasta kiinnostuneille.

Huomionosoitukset entisöintiä tukeneille Suomi-huoneessa

Talon entisöintiä on myös mahdollista tukea rahalahjoituksin. Erityisellä kiitollisuudella halutaan muistaa Suomi-huoneessa EÜS:n talon entisöintitöitä lahjoituksin avustaneita. Satavuotisjuhliin remontoitavassa talossa kunniapaikka kuuluu kaikkia remonttia tukeneille:

EÜS:n talon suojelija, € 30 000:
erillinen kunniataulu Suomi-huoneessa, nimellinen tuoli EÜS:n juhlasalissa, kehystetty kunniakirja, kunniamaininta EÜS:n -talon 100-vuotisjuhlakirjassa, EÜS:n kokoustilojen, takkatilan, juhlasalin sekä saunan maksuton käyttöoikeus, VIP pääsy EÜS:n tilaisuuksiin.

EÜS:n talon suurtukija, € 10 000:
tukijan kunniataulu Suomi-huoneessa, kehystetty kunniakirja, kunniamaininta EÜS:n -talon 100-vuotisjuhlakirjassa, sopimukseen perustuva EÜS:n tilojen käyttömahdollisuus.

EÜS:n talon entisöijä, € 5 000:
pieni kunniataulu Suomi-huoneessa, kehystetty kunniakirja, kunniamaininta EÜS:n -talon 100-vuotisjuhlakirjassa.

EÜS:n talon ystävä, € 1 000:
kehystetty nimilista Suomi-huoneessa, kiitoskirje.


EÜS:n talon julkisivu nykyisessä asussaan.
EÜS ja Tartossa toimivat Suomi-Viro kulttuuri-järjestöt pystyttivät EÜS:n talon eteen muistomerkin rauhansopimuksen 70-vuotispäivänä 1990.
EÜS:n juhlasali nykyisessä asussaan.
Suomi-huone tulee EÜS:n eteisaulan yhteyteen, nykyisen vaatesäilytyksen tilalle.

     
    

                                                                      © Eesti Üliõpilaste Selts 2001-2002

                                                                             maja100@eys.ee